artikkelikuva

Miten yritys voi kannustaa ekologisen auton valintaan?

12.01.2017

  • EkologisuusSähköautoiluTyösuhdeautoiluUudet moottoriteknologiatYritysautoiluYritysautoilun kustannuksetYritysautojen rahoitusmuodot
  • Esittelyssä kuusi yleisintä kannustin- eli kompensaatiomallia, joiden kautta työnantajayritykset voivat ohjata vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan.

    Yrityksillä on runsaasti mahdollisuuksia tukea työsuhdeautoilijoitaan valitsemaan käyttöönsä ympäristöystävällisen ajoneuvon. Kompensaation edellytykset ja ehdot perustuvat aina yrityksen autopolitiikkaan.

    - Kompensaatiomalleja alettiin rakentaa yrityksissä vuoden 2007 jälkeen, jolloin autoveroa esitettiin päästöperusteiseksi. Muutoksen käyttöönotto on johtanut vuoden 2010 jälkeen vähitellen siihen, että päästöasioita tarkasteltiin eri näkökulmasta, taustoittaa LeasePlan Finland Oy:n avainasiakaspäällikkö Satu Björkstén.

    - Tällä hetkellä yhä useampi yritys miettii tehokkaita kannustimia. Taustalla ovat arvovalinnat, yritysvastuullisuus ja myös kustannustehokkuus. Tyypillisin kompensaatio on se, että kannustetaan rahallisesti valitsemaan vähäpäästöinen auto.

    Kuusi kompensaatiomallia:
    1. Euromääräinen palkanlisä
    2. CO2-päästötaulukko, jossa porrastettu kompensaatio
    3. Hybridi- tai sähköauton kompensaatio
    4. Verotusarvosta lisätään palkkaan esim. 15 %
    5. Kertakorvaus
    6. Kaasuauton kompensaatio

     

    Autopolitiikassa määritellään, milloin työntekijällä on oikeus ns. eco-kompensaatioon, milloin oikeus päättyy sekä palkkavaikutus. LeasePlan Finlandin kesällä 2016 tekemän yhteenvedon mukaan 94 prosentissa suomalaisyrityksiä autopolitiikkaan on määritelty jonkinlainen CO2-päästöjen raja.

    - Raja voi kuitenkin olla esimerkiksi 170 grammaa kilometrille, joten pelkkä rajan asettaminen ei suoraan ohjaa ympäristöystävälliseen valintaan. LeasePlanin isoimpien yritysasiakkaiden määrittämä tyypillinen päästöraja on 140-150 grammaa.

    - Jos rajoitus on alle 120 grammaa kilometrille, se rajaa jo huomattavasti auton valintaa. Silloin haasteeksi voi muodostua esimerkiksi se, miten suurperheelliselle työsuhdeautoilijalle tarjotaan nelivedolla ja automaattivaihteistolla varustettua työsuhdeautoa.

    Kolme suosituinta kompensaatiomallia

    Suomalaisyrityksissä suosituimpia kompensaatiomalleja ovat euromääräinen palkanlisä, CO2-päästötaulukkoon porrastettu kompensaatio sekä hybridi- tai sähköauton kompensaatio.

    Euromääräinen palkanlisä tarkoittaa, että vähäpäästöisen auton valitsemisesta saa tietyn summan kuukaudessa hyvityksenä.

    - Tämä on kompensaatiomalleista selkein ja helposti hallittavin. Se on ongelmaton esimerkiksi palkkahallinnossa.

    - Sen sijaan CO2-päästötaulukko on palkkahallinnolle hieman monimutkaisempi: yrityksissä voi olla vaikkapa kolmeportainen päästögrammoihin perustuva malli.

    Rajat voivat olla esimerkiksi 110, alle 105 ja alle 95 grammaa kilometrille. Mitä ekologisempi auto on, sitä isomman kompensaation kuljettaja saa.

    - Toki me autamme ja ohjeistamme asiakasyrityksiemme palkkahallintoa, jotta palkkaperusteet ovat mahdollisimman selkeitä.

    Hybrid- ja sähköautojen kompensaation suosio kasvussa

    Satu Björksténin mukaan tällä hetkellä yrityksiä kiinnostaa ladattavien hybrid- ja sähköautojen kompensaatiomalli.

    - Erityisesti kannustaminen hybridien valintaan kiinnostaa, sillä yrityksissä tiedostetaan täyssähköautojen käytön ongelmallisuus latausinfran suhteen.

    - Ladattavien hybridien valinnassa on luonnollisesti huomioitava lähtökohdat sähkölatauksen mahdollistamiselle. Jos työpaikalla ei ole latauspistettä, ei hybridi ole välttämättä järkevä vaihtoehto.

    Voimakas ladattavien hybridien tukeminen ilman latausmahdollisuutta voi nostaa yrityksen kokonaiskustannuksia.

    - Muutoin voi käydä siten, että henkilö nauttii kompensaatiotukea, mutta ei käytä sähköä käyttövoimana lainkaan. Sen takia hybridit, joita ei ladata, ovat tässä mielessä hyviä vaihtoehtoja. Auton järjestelmä pitää huolta siitä, että sähköä käytetään järkevästi, eikä kuljettajan tarvitse valita käyttövoimaa.