artikkelikuva

Työmatkaseurana porot, pakkanen ja kaamos

23.02.2016

  • Autoilijan talviAuto + kuljettajaIlmiötTyösuhdeautoiluTyösuhdeauton valinta
  • Agnico Eagle Finland Oy:n kestävän kehityksen päällikkö Anita Alajoutsijärvi on talvikeleihin tottunut työsuhdeautoilija.

    Kun Anita Alajoutsijärvi lähtee talviaamuisin töihin, hän suuntaa kaamoksen keskellä Kittilän Leviltä 45 kilometriä kohti itää. Vaaramaisemissa mutkitteleva tie muuttuu valaisemattomaksi soratieksi, ja matkan pysäyttävät välillä pakkasessa vaeltavat porot.  Sarvipäät eivät Agnico Eagle Finlandin kestävän kehityksen päällikköä kuitenkaan hetkauta.

    - Poroja on tiellä lähes ympäri vuoden. Kun ajaa paljon samoja reittejä, oppii tietämään kunkin tien pahimmat porokohdat ja varautumaan niihin ajamalla hiljempaa, Alajoutsijärvi kertoo.

    - Lappilaisilla autoilijoilla on hyvä tapa väläyttää vastaantulijoille valoja porojen merkiksi. Se on erittäin hyvä varoituskeino huomioida muidenkin tiellä liikkujien turvallisuus, hän jatkaa.

    Kanadalaisomisteisella kaivoksella työskentelevä Alajoutsijärvi ajaa vuosittain noin 50 000 kilometriä pääasiassa Kittilän, Levin, Rovaniemen ja Oulun alueilla.

    - Talviolosuhteet alkavat lokakuussa ja kesärenkaille päästään vapun tienoilla. Pitkä talvi- ja pakkasjakso vaatii sekä autolta että kuljettajalta paljon.

    - Kuljetan autossani aina mukana lumilapiota, huopaa, köyttä, ensiapulaukkua, sähkölamppua, tuulilasinpesunestettä, jääskrabaa ja tietysti varoituskolmiota. Mukana on myös ainakin yksi pari suksia ja sauvat, jotta hiihtämään lähteminen olisi mahdollisimman helppoa.

    Lisäksi kuskille ja kaikille matkustajille on oltava mukana lämmintä lisävaatetta, sillä jos tien päälle jäädään, siellä saatetaan viettää tovi apua odottaessa.

    - Syksyllä 2014 ajoin Ranualta kohti Rovaniemeä. Oli säkkipimeää ja todella liukas ajokeli. Yhtäkkiä edellä ajava auto lähti pyörimään vaakatasossa ympäri, jarruvalot vain vilisivät. Keula ja peräosa osuivat vuorotellen sillan kaiteeseen, kun auto pyöri 6-7 kertaa ympäri.

    - Onneksi mitään vakavampaa ei tapahtunut, vain peltivaurioita ja jäähdytysnesteet valuivat tielle. Tietenkin pysähdyin ja menin kysymään kuljettajalta, että onko hän kunnossa. Kuljettaja nousi autosta pöllämystyneenä ja sanoi “huh huh, taidettiin selvitä”, Alajoutsijärvi muistelee.