artikkelikuva

Kohti kolaritonta autoilua

24.06.2016

  • Auto ja liikenneTeknologiatTurvallisuusVarusteet
  • Volvon tavoitteena on, että vuodesta 2020 lähtien kukaan ei loukkaannu vakavasti tai kuole sen uusissa autoissa. XC90:tä yritys markkinoi kaikkien aikojen turvallisimpana Volvona.

    Kun ruotsalaiset Assar Gabrielsson ja Gustaf Larson huhtikuussa 1927 perustivat Volvon, he taisivat olla aikaansa edellä ainakin autojen turvallisuusajattelussa.

    – Autoja ajavat ihmiset. Sen vuoksi turvallisuus on – ja tulee jatkossakin olemaan – Volvon tärkein perusarvo autonvalmistuksessa, kuuluu miesten lukuisia kertoja siteerattu lausahdus.

    Esimerkiksi Volvon symboliksi noussut logo ei suinkaan merkitse urosta, vaan se on rautamerkki, joka kuvastaa autojen turvallisuutta. Ensimmäiset Volvot kun tehtiin kovasta suurlujuusteräksestä.

    Volvon turvallisuus on kautta historian ollut paitsi mielikuva myös konkreettista kehitystä. Esimerkiksi vuonna 1959 Volvo toi markkinoille kolmipisteturvavyöt, jota voitaneen huoletta kutsua yhdeksi merkittävimmistä turvallisuusinnovaatioista autoilun historiassa.

    Myös tänä päivänä turvallisuus on Volvolle yksi tärkeimmistä arvoista, ja siksi yritys suunnitteleekin nyt tekevänsä jotakin, mikä toteutuessaan vaikuttaisi merkittävästi tieliikenteeseen kaikkialla maailmassa. Se aikoo nimittäin kehittää niin turvallisia autoja, että vuodesta 2020 alkaen kukaan ei enää loukkaannu vakavasti tai kuole ajaessaan uudella Volvolla.

    Turvallisuustyötä 24/7

    1970-luvun alusta lähtien Volvo on tutkinut itse onnettomuuksia, joissa sen autot ovat olleet osallisena. Volvolla on jo pitkään ollut Göteborgissa oma tutkijaryhmä, joka singahtaa paikalle aina, kun kaupungissa tai sen lähialueella sattuu onnettomuus. Työtä tehdään tarvittaessa kellon ympäri seitsemänä päivänä viikossa.

    Muun muassa omien tutkijoiden keräämien tietojen avulla Volvo on onnistunut selvästi laskemaan loukkaantumisriskiä autoissaan.

    – Kehityssuunta on kohti nollaa, sanoo Volvon tiedotuspäällikkö Thomas Hallbäck viitaten tilastokäyrään, joka osoittaa loukkaantumisriskin pienentyneen 1960-luvun lopun yli kymmenestä prosentista 2010-luvun reiluun kahteen prosenttiin.

    – Toki se käyrä loivenee, mitä lähemmäs nollaa tullaan. Mutta nolla on päämäärämme.

    Loukkaantumisriskien vähentämiseksi Volvo on kehittänyt valtavan määrän teknologiaa. Sen tavoitteena on tuoda jokaiseen uuteen automalliinsa jokin turvallisuutta selvästi lisäävä innovaatio.

    "Filosofia on pitkälti se, että kuljettaja ja auto eivät edes joutuisi konfliktitilanteisiin."

    Esimerkiksi lista hiljattain julkaistun XC90-mallin turvallisuusominaisuuksista on pitkä: ohjausavustin, driver alert -hälytys, liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä, kaistavahti, etäisyyshälytin

    – Tänä päivänä ajatellaan, että turvallisuus ei ole vain kovasta teräksestä valmistettu turvakehikko matkustamon ympärillä, vaan kauhean paljon muutakin. Filosofia on pitkälti se, että kuljettaja ja auto eivät yksinkertaisesti edes joutuisi konfliktitilanteisiin, Hallbäck sanoo.

    Vähemmän inhimillisiä virheitä

    Fakta kuitenkin on, että suurin osa liikenneonnettomuuksista johtuu kuljettajien inhimillisistä virheistä. Niitä on mahdoton karsia kokonaan pois, mutta teknologian avulla niitä voidaan vähentää radikaalisti ja niiden tuhoisuutta voidaan lievittää.

    Volvon turvallisuusstrategiassa listataan lukuisa määrä tekniikoita, jotka helpottavat kuljettajan ajamista niin, että inhimilliset virheetkin vähenevät.

    – Aina voidaan rakentaa vieläkin suojaavampia autoja, mutta jujuna on vaikuttaa tapahtumiin ennen mahdollista kolaria. Siinä on suuri työ, Hallbäck sanoo.

    Otetaan esimerkiksi kaistavahti. Jos vilkku ei ole päällä, auto varoittaa kuljettajaa äänimerkillä, kun renkaat ylittävät kaistoja erottavan viivan. Etäisyyshälytin puolestaan varoittaa ja tarvittaessa automaattisesti hiljentää auton vauhtia, jos välimatka edellä ajavaan ajoneuvoon käy liian lyhyeksi.

    Automaattijarrutussysteemi vähentää auton nopeutta selvästi, jos törmäys näyttää väistämättömältä. Jalankulkijoiden turvatyyny taas laukeaa ennen törmäystä ja parhaassa tapauksessa säästää kävelijänkin vakavilta vammoilta.

    Autonomista ajamista

    Kaiken tämän jälkeen herää oikeastaan enää kysymys, pitääkö kuljettajan kohta tehdä enää mitään itse vai hoitaako auto jatkossa ajamisenkin?

    – Kyllä hoitaa, Hallbäck kertoo.

    Hänen mukaansa autoilussa mennään kohti autonomista tai semiautonomista ajamista. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että autoissa ei olisi ratteja tai muita ohjauslaitteita.

    – Meidän näkemyksemme mukaan autonominen ajaminen on sitä, että kuljettaja itse valitsee, milloin haluaa ajaa.

    Näin tulevaisuuden Volvot siis eroavat esimerkiksi Googlen kehittämistä robottiautoista, joissa kuljettajaa ei tarvita ollenkaan. Hallbäck ottaa esimerkiksi työmatka-autoilijan, joka ajaa aamuruuhkassa Hämeenlinnantietä kohti Helsinkiä. Jos jono kulkee tasaista vauhtia eteenpäin, kuljettaja voi tulevaisuudessa huoletta hyödyntää matka-ajan jotenkin muuten kuin tarkkailemalla koko ajan tietä silmä kovana.

    "Autonomisesti liikkuvat autot ovat luultavasti paljon turvallisempia kuin sellaiset, joissa kuski on koko ajan komennossa."

    Jo tällä hetkellä Volvokin kehittää nimittäin autoja, jotka voivat ainakin väliaikaisesti hoitaa ajamisen kuljettajan puolesta. Auto pystyy itsenäisesti reagoimaan vaaratilanteisiin, jarruttamaan ja ajamaan tien sivuun turvallisessa paikassa, jos kuljettaja ei itse ole ohjaksissa. Hallbäckin mukaan teknologia tulee Volvon asiakkaiden testattavaksi Göteborgin ympäristössä kahden vuoden kuluessa.

    – Autonomisesti liikkuvat autot ovat luultavasti paljon turvallisempia kuin sellaiset, joissa kuski on koko ajan komennossa, hän sanoo.

    On toki vielä pitkä matka siihen, että edes pieni osa Suomen maanteillä liikkuvista autoista kykenisi autonomisuuteen. Täysin autonomisen ajamisen yleistymistä hidastaa esimerkiksi lainsäädäntö. Vaikka tekniikka sinällään olisikin jo valmiina, vastuukysymysten ja muiden yksityiskohtien selvittelyyn sekä eri maiden lainsäädäntöjen yhteensovittamiseen saattaa mennä pitkään.

    On kuitenkin selvää, että tekniikka kehittyy ja halpenee koko ajan, ja siksi Hallbäckin ja Volvon visioimat turvallisuusteknologiat eivät kuulosta lainkaan utopistisilta.

    – Kehitystä tapahtuu koko ajan. Esimerkiksi GPS-teknologiat kehittyvät, ja autot rupeavat keskustelemaan toistensa kanssa ja varoittelemaan vaaroista, Hallbäck tiivistää.

    Uudet autot lisäävät turvallisuutta

    Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa on Hallbäckin mielestä hyvä tietoisuus ja näkemys liikenneturvallisuudesta. Yhteiskunnallisessa keskustelussa autoilun turvallisuus nousee säännöllisesti esiin esimerkiksi teiden huonokuntoisuuden kautta. Turvallisuutta korostetaan myös monien uusien autojen markkinoinnissa.

    Silti on olemassa kuljettajia, jotka kokevat olevansa ikään kuin turvallisen ajamisen yläpuolella.

    – Monella ihmisellä on sellainen käsitys omasta ajamisestaan, että ovathan ne turvallisuusjärjestelmät ihan hyviä juttuja, mutta minä en niitä tarvitse, Hallbäck toteaa.            

    Yksi merkittävä tekijä autoilun turvallisuuden lisäämiseksi olisi autokannan nopeampi uusiutuminen. Tällä hetkellä Suomen teillä liikkuvat autot ovat keskimäärin 11–12 vuotta vanhoja, ja autojen romutusikä on Hallbäckin mukaan 20 vuoden paikkeilla.

    "Jos katsotaan Volvoa vuodelta 1995 ja vuodelta 2015, niin kyllä niiden ero turvallisuudessa on huikea."

    Hallbäckin mielestä esimerkiksi veroratkaisuilla kannattaisi kannustaa ihmisiä ostamaan uusia autoja. Niiden myötä turvallisuus maanteillä lisääntyisi entisestään.

    – Jos katsotaan Volvoa vuodelta 1995 ja vuodelta 2015, niin kyllä niiden ero turvallisuudessa on huikea, Hallbäck tiivistää.

    – Esimerkiksi uutta autoamme (XC90) olemme sanoneet kaikkien aikojen turvallisimmaksi Volvoksi. Siitä voi ja saa vapaasti vetää johtopäätöksen, että se on myös yksi kaikkien aikojen turvallisimmista autoista.